Avainsana: Harjun Kamarikuoro

Julkaistu

Baltian maista musiikkia

Harjun kamarikuroron syksyä värittää baltialainen musiikki. Syksyllä kuoro  konsertoi Tampereen tuomiokirkossa sunnuntaina lokakuun 28. päivänä kello 18 ja vierailee pari viikkoa aikaisemmin konsertoimassa Virossa, joissa esitetään suomalaista musiikkia ja Annum per annum -konsertin teoksia .

Konsertissa kuullaan kuoroteokset:

Arvo Pärt: Bogoróditse Djévo, Slawische psalm 131, Magnificat, Salve Regina ja Nunc dimittis

Cyrillus Kreek: Õnnis on inimene ja Taaveti laulud 104, 141, 121, 22 ja 84

Peteris Vasks: Laudate Dominum

Vytautas Miškinis:  O salutaris hostia, O Emmanuel, O Sapientiea, O Adonai, O Radix Jesse, O Clavis David, O Oriens, O Rex Gentium.

Konsertin urkuteoksina soivat

Peeter Süda: Scherzino ja Gigue

Arvo Pärt: Annum per annum

Urkurina on Jan Lehtola.

Konsertin johtaa Heikki Liimola.

 

 

Julkaistu

Hehkuva Maria Vesper

Italialainen varhaisbarokin mestari Claudio Monteverdi (1567–1643) eli aikana, joka oli tärkeä vedenjakaja musiikissa: Renessanssi oli päätymässä ja barokin estetiikka valtasi musiikin.
Monteverdin kirkkomusiikin kirkkain timantti Vespro della Beata Vergine, Maria-vesper on vuodelta 1610. Yhtenä syynä teoksen syntyyn oli säveltäjän oma elämäntilanne. Vuonna 1608 Monteverdi koki henkilökohtaisen kriisin. Vaimon kuolema oli jättänyt säveltäjän yksin huolehtimaan kolmesta lapsesta ja saattanut Monteverdin taloudellisiin vaikeuksiin.
Monteverdin työ jousisoittajana ja myöhemmin maestro di cappellana Mantovassa, Gonzaga-suvun hovissa, ei ollut koskaan tuottanut hyvin. Siksi hän alkoi suunnitella irtisanoutumista. Tässä tilanteessa Monteverdi sävelsi kokoelman, joka sisälsi messun, sekä musiikkia Neitsyt Marialle omistettuun vesperiin. Maria-vesper oli syntynyt.
Monteverdi otti teoksen mukaansa Roomaan 1610, sillä hän halusi esitellä teoksen henkilökohtaisesti sen omistuksen kohteelle paavi Paavali V:lle. Tausta-ajatuksena Monteverdillä oli saada pojalleen Francescolle vapaaoppilaspaikka Rooman seminaarissa.
Säveltäjän yritykset todistaa itsensä kelvolliseksi kirkon palvelijaksi onnistuivat, sillä elokuussa 1613 Claudio Monteverdi nimitettiin Venetsian Pyhän Markuksen kirkon maestro di cappellaksi.
Monteverdin Maria-vesper noudattaa perinteistä vesperin eli iltajumalanpalveluksen rakennetta. Siihen kuuluvat psalmit, hymni ja Magnificat-kantikum. Psalmeihin liittyvät kahteen osaan jaetun kuoron osuudet sekä sonaatti ja Maria-hymni Ave maris stella. Esityskokoonpano vaihtelee numeroidun basson (basso continuo) säestämistä sooloista kahdeksanäänisiin kuoroihin.
Maria-vesperin ulottuvaisuudet ovat lähes kolossaaliset. Musiikki hehkuu menneen renessanssin kirkkaita värejä ja absoluuttista kauneutta. Toisaalta se ihastuttaa kuulijansa alkaneen barokin monipolvisuudella, koristeellisuudella ja laulettavien tekstien dramaattisella maalailulla.
Risto Nordell