Askeleita lumessa – Harjun Kamarikuoron joulukonsertti

Pianotaiteililja Marita Viitasalo.

Harjun Kamarikuoron perinteinen joulukonsertin vierailevana solistina on pianotaiteilija Marita Viitasalo.  Joulukonsertin nimeksi valittiin Askeleita lumessa, joka on suomennos Debussyn teoksesta Des pas sur la neige. Viitasalo esittää teoksen konsertissa.

Joulukonsertin ohjelman kuoron taiteellinen johtaja Heikki Liimola on koonnut lähinnä suomalaisesta musiikista, säveltäjinä ovat mm. Juhani Pohjanmies, Heino Kaski, Leevi Madetoja, Ahti Sonninen, Sulho Ranta ja Jean Sibelius.

Konsertin järjestävät yhteistyössä Harjun Kamarikuoro ja Harjun seurakunta  uudistetussa Pispalan kirkossa lauantaina 22.12.2018 klo 18.

 

Baltiaa juhlittiin laulaen

Harjun Kamarikuoro esitti baltialaisia lauluja konsertissa Tampereen tuomiokirkossa 28.10.2018. Kuva: Toni Neffling

Baltian maiden itsenäistymisen 100-vuotisjuhla sai ansaitut konserttinsa Tampereella. Tampereen Yliopiston Laulajat, Euga ja Harjun Kamarikuoro juhlistivat vuotta musiikilla Baltian maista.

Konserttiviikon päätti Harjun Kamarikuoro sunnuntaina. Lämpimät kiitokset kaikille kuulijoille Tampereella, Tartossa ja Tallinnassa.

Seuraava etappi on lauantai joulukuun 22. päivä kello 18, jolloin Harjun Kamarikuorolla on joulukonsertti Pispalan uudistuneessa kirkossa. Aika kannattaa jo nyt merkitä kalenteriin.

Vuodesta vuoteen – Kuoro- ja urkumusiikkia Baltiasta

Tähän konserttiin Baltian maiden musiikin edustajiksi on valittu viisi säveltäjää, joita yhdistävät musiikin värit, mystiikka ja säveltäjien syvin olemus. Sävellyksissä kuuluvat baltialaisen musiikin keskeiset piirteet, kansanmusiikin vaikutus, valoisuus ja usko tulevaisuuteen. Teokset puhuvat vahvasti, ja jokainen voi kokea ne omalla tavallaan. Musiikista löytyi myös kantava ajatus jatkumosta konsertin nimeksi: Annum per annum, vuodesta vuoteen.

Konsertin kehyksenä ovat Arvo Pärtin Salve Regina ja Peteris Vasksin Laudate Dominum, kaksi samanhenkistä mutta omaperäistä teosta kuorolle ja uruille. Alkuosassa Vytautas Miškinisin lyhyet antifonit toimivat johdantoina Cyrillus Kreekin psalmeihin. Kuoron osuuksia jaksottavat Peeter Südan urkuteokset. Konsertin puolivälissä palataan Pärtin kuoroteoksiin, jotka vuorottelevat Annum per annum -urkusarjan lyhyiden osien kanssa. Kreekin kiitospsalmi johdattaa konsertin päätökseen.

Jatka lukemista “Vuodesta vuoteen – Kuoro- ja urkumusiikkia Baltiasta”

Urkuri Jan Lehtola

Musiikin tohtori Jan Lehtola on opiskellut urkujensoittoa Helsingissä, Amsterdamissa, Stuttgartissa, Lyonissa ja Pariisissa. Hän valmistui Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta musiikin maisteriksi ja suoritti urkujensoiton A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin 1998. Lehtola antoi Sibelius-Akatemian ensikonsertin Kallion kirkossa 2000. Musiikin tohtorin tutkinnon hän suoritti 2005, ja sen aihe oli ”Oskar Merikanto eurooppalaisten vaikutteiden välittäjänä Suomessa”. Lehtola työskentelee urkumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla.

Jan Lehtola on esiintynyt Radion sinfoniaorkesterin, Lahden, Tampereen ja Mikkelin kaupunginorkestereiden, Tapiola Sinfonietan sekä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin solistina. Hän on vieraillut Lahden kansainvälisellä urkuviikolla, Kuhmon kamarimusiikissa, Viitasaaren Musiikin Ajassa, Tampere Biennalessa, Musica Novassa sekä Mikkelin, Mäntän ja Hauhon musiikkijuhlilla. Säännöllisesti yhteistyötä säveltäjien kanssa tekevä Lehtola on kantaesittänyt 100 teosta: Harri Ahmas, Kalevi Aho, Atso Almila, Thierry Escaich, Naji Hakim, Paavo Heininen, Carita Holmström, Oliver Kohlenberg, Juha T. Koskinen, Olli Kortekangas, Jouko ja Jyrki Linjama, Jukka Linkola, Paola Livorsi, Pehr Henrik Nordgren, Axel Ruoff, Martin Stacey sekä Riikka Talvitie ovat säveltäneet hänelle teoksia.

Lehtola järjesti ensimmäisen kansainvälisen Naji Hakim -festivaalin Helsingissä 2003. Vuodesta 2007 hän on toiminut Organo Novo -festivaalin taiteellisena johtajana Helsingissä, ja hän oli Organum-seuran puheenjohtaja 2009–2014. Lehtola on tehnyt nauhoituksia Yleisradiolle ja häneltä on ilmestynyt yli kolmekymmentä äänitettä.

Eläköön Baltia -konserttisarja 25.-28.10. Tampereella

Tänä vuonna on Baltian maiden vuoro juhlia 100-vuotista itsenäisyyttä, ja sen vuoksi Harjun Kamarikuoro on valinnut syksyn ohjelmistoonsa musiikkia Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

Harjun Kamarikuoron Annum per annum -konsertti on osa Eläköön Baltia! -konserttisarjaa; myös Tampereen yliopiston laulajat sekä Mieskuoro Euga konsertoivat lokakuussa Baltia-teemalla. Katso lisätietoa konserteista Kaksi kaupunkia. Kaks linna -videoreportaasista:

Eläköön Baltia! -konserttisarja

Harjun Kamarikuoron Tampereen tuomiokirkossa su 28.10. klo 18 pidettävässä konsertissa kuullaan kapellimestari Heikki Liimolan johdolla mm. Arvo Pärtin Magnificat ja Salve Regina, Cyrillus Kreekin Taavetin lauluja, Vytautas Miškinisin O Antifonit sekä Pēteris Vasksin Laudate Dominum.

Lisäksi konsertissa esiintyy kansainvälisesti menestynyt urkuri Jan Lehtola, joka esittää sooloteoksina konsertin nimiteoksen Annum per annum (Pärt) sekä nuorena menehtyneen virolaisen Peeter Südan urkusävellyksiä.

Annum per annum – Vuodesta vuoteen
Tampereen tuomiokirkko su 28.10. klo 18
Ohjelma 10/15€

Syksyn laulukausi alkoi – tule mukaan

Harjun Kamarikuoron laulukausi käynnistyi. Syksyn aikana harjoitellaan baltialaisia lauluja su 28.10. järjestettävään konserttiin.

Uusille laulajille järjestetään koelaulut erikseen harjoitusten yhteyteen.  Harjoituspaikka Epilän seurakuntakoti, Suurmäenkatu 5, Tampere. Ilmoittaudu ennakkoon: puheenjohtaja@harjunkamarikuoro.net. Tervetuloa mukaan.

Harjun Kamarikuoro on tarkoitettu aikuisille mies- ja naislaulajille, jotka haluavat esittää vaativaakin ohjelmistoa. Kuoron sisällä voidaan myös muodostaa erikseen harjoittelevia keikkailevia kvartetteja.

Syksyllä kuoroteoksia Baltian maista

Harjun Kamarikuoron syksyn ohjelmassa on musiikkia Baltian maista vuonna 1918 itsenäistyneiden Viron, Latvian ja Liettuan kunniaksi. Harjun kamarikuoron konsertti pidetään Tampereen tuomiokirkossa sunnuntaina 28.10. ja pari viikkoa aikaisemmin kuoro vierailee Virossa.

Konsertissa kuullaan mm. Arvo Pärtin Bogoróditse Djévo, Magnificat ja Nuc dimitis, Cyrillus Kreekin Õnnis on inimene ja Taaveti laul Nr.104, J. Naujalisin In Monte Oliveti, Hando Runnelin Õhtupalve ja monia muita.

 

Johannes-passion solistit

Keväällä 2018 Harjun kamarikuoron Johannes-passiossa esiintyneiden solistien esittelyt:

Baritoni Arttu Kataja on kuulunut Berliinin valtionoopperan solistikuntaan vuodesta 2006. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Jorma Hynnisen johdolla. Kataja on voittanut Lappeenrannan ja Kangasniemen laulukilpailut, ja Salzburgin Mozart-laulukilpailuissa hän saavutti kolmannen ja yleisöpalkinnon.
Kataja on esiintynyt mm. Daniel Barenboimin, René Jacobsin, Simon Rattlen, Zubin Mehtan johdolla. Vierailijana Kataja on esiintynyt Theater an der Wienissä, Théatre du Capitol Toulousessa, Teatro Municipal de Santiagossa Chilessä, Tampereen Oopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kansallisoopperassa sekä Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinissa.
Arttu Kataja on laulanut kirkkomusiikkiteoksia mm. Helsingin Barokkiorkesterin, Berliinin Akademie für Alte Musikin, Berliinin DSO:n ja RIAS-kamarikuoron kanssa. Kuluvan vuoden konsertteihin lukeutuvat Fidelio/Don Fernando RSO:n ja Hannu Linnun kanssa sekä Haydnin Vuodenajat ja Bachin h-mollimessu Hans-Christoph Rademannin johdolla International Bachakademie Stuttgartin solistina.

Juha Kotilainen kuuluu valovoimaisimpiin suomalaisbaritoneihin. Hän opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla.
Kotilainen on vieraillut vuodesta 1986 lähtien Suomen Kansallisoopperassa ja usein myös Savonlinnan Oopperajuhlilla. Vuosina 1992-97 Juha Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin ja hän on vieraillut oopperataloissa eri puolilla Eurooppaa: Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Hänen ohjelmistonsa kattaa useita kymmeniä keskeisiä baritoniroolia. Hän on ollut kantaesittämässä mm. Aulis Sallisen Kullervon Los Angelesissa, Philippe Boesmansin oopperan Wintermärchen sekä Olli Kortekankaan teokset Isän tyttö ja Marian rakkaus.
Juuri Tampereen Oopperassa kantaesitetyssä Tuomas Parkkisen ja Olli Kortekankaan Veljeni vartijassa hän lauloi keskeisen Johannes Rossin roolin. Kotilaisen ohjelmistoon kuuluu myös perinteisiä liedejä, nykymusiikkia sekä basso- ja baritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa.

Tenori Topi Lehtipuu on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Hän otti vastaan myös Helsingin Juhlaviikkojen johtajan toimen syksyllä 2015. Tätä ennen hän oli taiteellisena johtajana Turun musiikkijuhlilla (2010-2015) sekä Joroisten musiikkipäivillä.
Topi Lehtipuu on esiintynyt niin konserttisaleissa kuin oopperaproduktioissa eri puolilla maailmaa. Hän on monipuolinen ja taitava lavaesiintyjä, ja hänet tunnetaan vanhan musiikin, Bachin, Mozartin, klassisten säveltäjien ja nykymusiikin esittäjänä.
Lehtipuu vierailee säännöllisesti Berliinissä, Brysselissä, Glyndebournessa, Savonlinnassa, Lontoossa, Pariisissa, Salzburgissa ja Wienissä. Suurena nykymusiikin ystävänä Topi Lehtipuu on kysytty solisti sellaisten säveltäjien kuten Peter Eötvös, Nico Muhly ja Jukka Tiensuu esittäjänä.
Topi Lehtipuu on syntynyt Australiassa, mutta viettänyt nuoruutensa Tampereella ja ollut mukana Harjun Kamarikuoroa edeltäneessä Harjun Nuorten Kuorossa sen alkuvaiheissa. Hän on opiskellut pianonsoittoa, viulunsoittoa, kuoronjohtamista ja laulua Sibelius-Akatemiassa, opettajinaan mm. Peter Lindroos, Howard Crook ja Elisabeth Werres.

Tenori Taavi Oramo edustaa Y-sukupolven lahjakkaita muusikkoja, jotka tekevät yhtaikaisesti uraa monilla musiikin aloilla. Oramo on valmistunut Sibelius-Akatemiasta klarinetistiksi vuonna 2015 ja esiintynyt solistina mm. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Kuopion kaupunginorkesterin ja Joensuun Kaupunginorkesterin kanssa. Tällä hetkellä hän opiskelee orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla Atso Almilan johdolla. Kapellimestaridebyyttinsä Oramo teki Tapiola Sinfoniettan kanssa marraskuussa 2017.
Taavi Oramo työskentelee aktiivisesti myös elektronisen musiikin parissa ja laulajana. Hänen tunnetuimpia live-elektroniikan laboratorioitaan on Tölöläb-improvisaatiokollektiivi, joka valittiin vuonna 2016 Pro Musica-säätiön nuoreksi taiteilijaksi. Ensemblelaulajana Oramo on viihtynyt EMO Ensemblen ja Helsingin Kamarikuoron riveissä vuodesta 2007. Tenorisolistina hän on esiintynyt muun muassa Helsingin Barokkiorkesterin kanssa sekä kamarikokoonpanoissa.
Oramo on myös tuottanut lukuisia tapahtumia, kuten Eloa-festivaalit 2015-17 ja Miksei-festivaalin 2016.

Mezzosopraano Tiina Penttinen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Marjut Hannula, ja tätä ennen Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Sirkka Haaviston johdolla. Lappeenrannan laulukilpailun voittoa vuonna 2004 seurasivat debyytit Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Tampereen oopperassa. Vuonna 2006 Tiina Penttinen kiinnitettiin Chemnitzin oopperan solistikuntaan Saksassa. Kiinnitys jatkui vuoteen 2017.
Tiina Penttinen on esiintynyt useiden orkesterien solistina sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen ohjelmistossaan on musiikkia J.S. Bachista ja Mozartista Gustav Mahleriin, Igor Stravinskyyn, Sibeliukseen ja Bernsteiniin. Tiina Penttinen on myös tunnustettu uuden musiikin esittäjä. Hän on kantaesittänyt Uljas Pulkkisin, Jimmy Lopezin sekä Kent Olofsonin musiikkia.
Paavo Korpijaakon Tiina Penttiselle ja kitaristi Petri Kumelalle säveltämä laulusarja Rakel Liehun runoihin sai kantaesityksensä 2011 ja ilmestyi Albalta 2012. Levytyksessä Otto Nicolain teosharvinaisuudesta Il Templario Tiina Penttinen lauloi naispääosan (Rebekka) vuonna 2008. Tiina Penttinen jatkaa työskentelyään Saksassa tukikohtanaan Leipzig.

Sopraano Suvi Väyrynen on mielenkiintoisimpia nuoria laulajia Suomessa. Hän on vuoden 2016 Lappeenrannan laulukilpailujen naisten sarjan voittaja. Suomen Kansallisoopperassa hän debytoi 2016 Adelen roolissa Johann Strauss nuoremman operetissa Lepakko.
Väyrynen on ihastuttanut kriitikoita vokaalisella rohkeudellaan sekä valoisalla persoonallisuudellaan ja vakuuttanut myös uuden musiikin yleisön tinkimättömän tarkalla yksityiskohtien huomioimisella. Paitsi lied-, konsertti- ja näyttämöteosten esittäjä, Väyrysen ohjelmistoon kuuluu myös nykymusiikkia eri kokoonpanoissa ja hän on kantaesittänyt useita uusia teoksia. Oopperadebyyttinsä Väyrynen lauloi Tampereen oopperan Nabuccossa Annan roolissa 2015.
Väyrynen opiskeli Tampereella Satu Sippolan johdolla ja valmistui musiikkipedagogiksi 2013. Wienissä hän aloitti maisteriopinnot Uta Schwaben ohjauksessa 2014 Wienin kaupungin Musiikki- ja taideyliopistossa ja on suorittanut lied-opintoja mm. Birgid Steinbergerin ja Carolyn Haguen johdolla. Hän oli mukana 2018 Tampereen Oopperan produktiossa, Olli Kortekankaan Veljeni vartija -teoksessa Onni Kontion roolissa.

Baltian maista musiikkia

Harjun kamarikuroron syksyä värittää baltialainen musiikki. Syksyllä kuoro  konsertoi Tampereen tuomiokirkossa sunnuntaina lokakuun 28. päivänä kello 18 ja vierailee pari viikkoa aikaisemmin konsertoimassa Virossa, joissa esitetään suomalaista musiikkia ja Annum per annum -konsertin teoksia .

Konsertissa kuullaan kuoroteokset:

Arvo Pärt: Bogoróditse Djévo, Slawische psalm 131, Magnificat, Salve Regina ja Nunc dimittis

Cyrillus Kreek: Õnnis on inimene ja Taaveti laulud 104, 141, 121, 22 ja 84

Peteris Vasks: Laudate Dominum

Vytautas Miškinis:  O salutaris hostia, O Emmanuel, O Sapientiea, O Adonai, O Radix Jesse, O Clavis David, O Oriens, O Rex Gentium.

Konsertin urkuteoksina soivat

Peeter Süda: Scherzino ja Gigue

Arvo Pärt: Annum per annum

Urkurina on Jan Lehtola.

Konsertin johtaa Heikki Liimola.

 

 

Bachin Johannes-passio jaksaa koskettaa 300 vuoden jälkeenkin

Heikki Liimolan johtamasta Bachin Johannes-passiosta kasvoi yksi vaikuttavimmista kuoro-orkesteriteosten esityksistä Tampereella aikoihin.

Harjun kamarikuoro oli perusteellisesti harjoitettu ja täydesti latautunut, solistikaarti ensiluokkainen ja Suomalainen barokkiorkesteri luotettava ja herkkävaistoinen.

Paljon hienommin ei teosta olisi voinut aloittaa, sillä Liimola rakensi alun orkesterijohdannosta juuri niin levottoman ja jännitteisen kuin toivoa sopikin. Kun kuoron Herr, unser Herrscher jyrähti ilmoille, jo musiikin puhdas fyysinen olemus sai ihon kananlihalle.

Illan toisessa päässä odotti sitten koko teoksen huipentava toinen suuri kuorojakso, Ruht wohl, jonka ikuisena keinuvan tuonpuoleisuuden kuoro ja orkesteri tavoittivat koskettavasti.

Lue Harri Hautalan koko arvio:

https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/bachin-johannes-passio-jaksaa-koskettaa-300-vuoden-jalkeenkin-200837361/