Kategoria: Teosesittelyt

Bach: Jesu meine Freude BWV 227

J. S. Bachin tunnetuin motetti Jesu, meine Freude (BWV 227 Motet No. 3 E-molli) perustuu Roomalaiskirjeen teksteihin. Se on viisiääninen sekakuoroteos ja valmistui oletettavasti Bachin Leipzigin kaudella, vuosien 1723-1735 välille.

Nykykäsityksen mukaan Jesu meine Freude -motettia ei voidan pitää a cappella -teoksena, vaikka siitä puuttuvatkin instrumentaaliosuudet. Bachin aikakaudella oli tapana improvisoida teoksiin basso continuo- tai urkusäestys.

Yksitoistaosainen teos perustuu kahteen tekstiin. Perustana on Johann Franckin (1650) kirkolliset tekstit ja niiden lomaan on sijoitettu tekstejä Roomalaiskirjeistä.

Liszt: Via Crucis

Franz Lisztin Via Crucis on yksi hänen viimeisimmistään teoksistaan. Se poikkeaa tyyliltään Liszin aikaisemmista ja saavuttaa tonaalisuuden rajat tuon ajan käsityksen mukaan. Teos on sävelletty sekakuorolle, solisteille ja uruille ja sekuvaa Jeesuksen viimeistä vaellusta.

Liszt aloitti teoksen säveltämisen asuessaan Roomassa 1878 ja sai sen valmiiksi Budapestissä 1879. Alkuperäinen teos on sävelletty uruille, myöhemmin hän teki siitä pianosäestyksellisen version.

Tähän konserttiin Baltian maiden musiikin edustajiksi on valittu viisi säveltäjää, joita yhdistävät musiikin värit, mystiikka ja säveltäjien syvin olemus. Sävellyksissä kuuluvat baltialaisen musiikin keskeiset piirteet, kansanmusiikin vaikutus, valoisuus ja usko tulevaisuuteen. Teokset puhuvat vahvasti, ja jokainen voi kokea ne omalla tavallaan. Musiikista löytyi myös kantava ajatus jatkumosta konsertin nimeksi: Annum per annum, vuodesta vuoteen.

Konsertin kehyksenä ovat Arvo Pärtin Salve Regina ja Peteris Vasksin Laudate Dominum, kaksi samanhenkistä mutta omaperäistä teosta kuorolle ja uruille. Alkuosassa Vytautas Miškinisin lyhyet antifonit toimivat johdantoina Cyrillus Kreekin psalmeihin. Kuoron osuuksia jaksottavat Peeter Südan urkuteokset. Konsertin puolivälissä palataan Pärtin kuoroteoksiin, jotka vuorottelevat Annum per annum -urkusarjan lyhyiden osien kanssa. Kreekin kiitospsalmi johdattaa konsertin päätökseen.

Jatka lukemista ”Vuodesta vuoteen – Kuoro- ja urkumusiikkia Baltiasta”