Syksyn laulukausi alkoi – tule mukaan

Harjun Kamarikuoron laulukausi käynnistyi. Syksyn aikana harjoitellaan baltialaisia lauluja su 28.10. järjestettävään konserttiin.

Uusille laulajille järjestetään koelaulut erikseen harjoitusten yhteyteen.  Harjoituspaikka Epilän seurakuntakoti, Suurmäenkatu 5, Tampere. Ilmoittaudu ennakkoon: puheenjohtaja@harjunkamarikuoro.net. Tervetuloa mukaan.

Harjun Kamarikuoro on tarkoitettu aikuisille mies- ja naislaulajille, jotka haluavat esittää vaativaakin ohjelmistoa. Kuoron sisällä voidaan myös muodostaa erikseen harjoittelevia keikkailevia kvartetteja.

Syksyllä kuoroteoksia Baltian maista

Harjun Kamarikuoron syksyn ohjelmassa on musiikkia Baltian maista vuonna 1918 itsenäistyneiden Viron, Latvian ja Liettuan kunniaksi. Harjun kamarikuoron konsertti pidetään Tampereen tuomiokirkossa sunnuntaina 28.10. ja pari viikkoa aikaisemmin kuoro vierailee Virossa.

Konsertissa kuullaan mm. Arvo Pärtin Bogoróditse Djévo, Magnificat ja Nuc dimitis, Cyrillus Kreekin Õnnis on inimene ja Taaveti laul Nr.104, J. Naujalisin In Monte Oliveti, Hando Runnelin Õhtupalve ja monia muita.

 

Johannes-passion solistit

Keväällä 2018 Harjun kamarikuoron Johannes-passiossa esiintyneiden solistien esittelyt:

Baritoni Arttu Kataja on kuulunut Berliinin valtionoopperan solistikuntaan vuodesta 2006. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Jorma Hynnisen johdolla. Kataja on voittanut Lappeenrannan ja Kangasniemen laulukilpailut, ja Salzburgin Mozart-laulukilpailuissa hän saavutti kolmannen ja yleisöpalkinnon.
Kataja on esiintynyt mm. Daniel Barenboimin, René Jacobsin, Simon Rattlen, Zubin Mehtan johdolla. Vierailijana Kataja on esiintynyt Theater an der Wienissä, Théatre du Capitol Toulousessa, Teatro Municipal de Santiagossa Chilessä, Tampereen Oopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kansallisoopperassa sekä Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinissa.
Arttu Kataja on laulanut kirkkomusiikkiteoksia mm. Helsingin Barokkiorkesterin, Berliinin Akademie für Alte Musikin, Berliinin DSO:n ja RIAS-kamarikuoron kanssa. Kuluvan vuoden konsertteihin lukeutuvat Fidelio/Don Fernando RSO:n ja Hannu Linnun kanssa sekä Haydnin Vuodenajat ja Bachin h-mollimessu Hans-Christoph Rademannin johdolla International Bachakademie Stuttgartin solistina.

Juha Kotilainen kuuluu valovoimaisimpiin suomalaisbaritoneihin. Hän opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla.
Kotilainen on vieraillut vuodesta 1986 lähtien Suomen Kansallisoopperassa ja usein myös Savonlinnan Oopperajuhlilla. Vuosina 1992-97 Juha Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin ja hän on vieraillut oopperataloissa eri puolilla Eurooppaa: Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Hänen ohjelmistonsa kattaa useita kymmeniä keskeisiä baritoniroolia. Hän on ollut kantaesittämässä mm. Aulis Sallisen Kullervon Los Angelesissa, Philippe Boesmansin oopperan Wintermärchen sekä Olli Kortekankaan teokset Isän tyttö ja Marian rakkaus.
Juuri Tampereen Oopperassa kantaesitetyssä Tuomas Parkkisen ja Olli Kortekankaan Veljeni vartijassa hän lauloi keskeisen Johannes Rossin roolin. Kotilaisen ohjelmistoon kuuluu myös perinteisiä liedejä, nykymusiikkia sekä basso- ja baritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa.

Tenori Topi Lehtipuu on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Hän otti vastaan myös Helsingin Juhlaviikkojen johtajan toimen syksyllä 2015. Tätä ennen hän oli taiteellisena johtajana Turun musiikkijuhlilla (2010-2015) sekä Joroisten musiikkipäivillä.
Topi Lehtipuu on esiintynyt niin konserttisaleissa kuin oopperaproduktioissa eri puolilla maailmaa. Hän on monipuolinen ja taitava lavaesiintyjä, ja hänet tunnetaan vanhan musiikin, Bachin, Mozartin, klassisten säveltäjien ja nykymusiikin esittäjänä.
Lehtipuu vierailee säännöllisesti Berliinissä, Brysselissä, Glyndebournessa, Savonlinnassa, Lontoossa, Pariisissa, Salzburgissa ja Wienissä. Suurena nykymusiikin ystävänä Topi Lehtipuu on kysytty solisti sellaisten säveltäjien kuten Peter Eötvös, Nico Muhly ja Jukka Tiensuu esittäjänä.
Topi Lehtipuu on syntynyt Australiassa, mutta viettänyt nuoruutensa Tampereella ja ollut mukana Harjun Kamarikuoroa edeltäneessä Harjun Nuorten Kuorossa sen alkuvaiheissa. Hän on opiskellut pianonsoittoa, viulunsoittoa, kuoronjohtamista ja laulua Sibelius-Akatemiassa, opettajinaan mm. Peter Lindroos, Howard Crook ja Elisabeth Werres.

Tenori Taavi Oramo edustaa Y-sukupolven lahjakkaita muusikkoja, jotka tekevät yhtaikaisesti uraa monilla musiikin aloilla. Oramo on valmistunut Sibelius-Akatemiasta klarinetistiksi vuonna 2015 ja esiintynyt solistina mm. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Kuopion kaupunginorkesterin ja Joensuun Kaupunginorkesterin kanssa. Tällä hetkellä hän opiskelee orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla Atso Almilan johdolla. Kapellimestaridebyyttinsä Oramo teki Tapiola Sinfoniettan kanssa marraskuussa 2017.
Taavi Oramo työskentelee aktiivisesti myös elektronisen musiikin parissa ja laulajana. Hänen tunnetuimpia live-elektroniikan laboratorioitaan on Tölöläb-improvisaatiokollektiivi, joka valittiin vuonna 2016 Pro Musica-säätiön nuoreksi taiteilijaksi. Ensemblelaulajana Oramo on viihtynyt EMO Ensemblen ja Helsingin Kamarikuoron riveissä vuodesta 2007. Tenorisolistina hän on esiintynyt muun muassa Helsingin Barokkiorkesterin kanssa sekä kamarikokoonpanoissa.
Oramo on myös tuottanut lukuisia tapahtumia, kuten Eloa-festivaalit 2015-17 ja Miksei-festivaalin 2016.

Mezzosopraano Tiina Penttinen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Marjut Hannula, ja tätä ennen Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Sirkka Haaviston johdolla. Lappeenrannan laulukilpailun voittoa vuonna 2004 seurasivat debyytit Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Tampereen oopperassa. Vuonna 2006 Tiina Penttinen kiinnitettiin Chemnitzin oopperan solistikuntaan Saksassa. Kiinnitys jatkui vuoteen 2017.
Tiina Penttinen on esiintynyt useiden orkesterien solistina sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen ohjelmistossaan on musiikkia J.S. Bachista ja Mozartista Gustav Mahleriin, Igor Stravinskyyn, Sibeliukseen ja Bernsteiniin. Tiina Penttinen on myös tunnustettu uuden musiikin esittäjä. Hän on kantaesittänyt Uljas Pulkkisin, Jimmy Lopezin sekä Kent Olofsonin musiikkia.
Paavo Korpijaakon Tiina Penttiselle ja kitaristi Petri Kumelalle säveltämä laulusarja Rakel Liehun runoihin sai kantaesityksensä 2011 ja ilmestyi Albalta 2012. Levytyksessä Otto Nicolain teosharvinaisuudesta Il Templario Tiina Penttinen lauloi naispääosan (Rebekka) vuonna 2008. Tiina Penttinen jatkaa työskentelyään Saksassa tukikohtanaan Leipzig.

Sopraano Suvi Väyrynen on mielenkiintoisimpia nuoria laulajia Suomessa. Hän on vuoden 2016 Lappeenrannan laulukilpailujen naisten sarjan voittaja. Suomen Kansallisoopperassa hän debytoi 2016 Adelen roolissa Johann Strauss nuoremman operetissa Lepakko.
Väyrynen on ihastuttanut kriitikoita vokaalisella rohkeudellaan sekä valoisalla persoonallisuudellaan ja vakuuttanut myös uuden musiikin yleisön tinkimättömän tarkalla yksityiskohtien huomioimisella. Paitsi lied-, konsertti- ja näyttämöteosten esittäjä, Väyrysen ohjelmistoon kuuluu myös nykymusiikkia eri kokoonpanoissa ja hän on kantaesittänyt useita uusia teoksia. Oopperadebyyttinsä Väyrynen lauloi Tampereen oopperan Nabuccossa Annan roolissa 2015.
Väyrynen opiskeli Tampereella Satu Sippolan johdolla ja valmistui musiikkipedagogiksi 2013. Wienissä hän aloitti maisteriopinnot Uta Schwaben ohjauksessa 2014 Wienin kaupungin Musiikki- ja taideyliopistossa ja on suorittanut lied-opintoja mm. Birgid Steinbergerin ja Carolyn Haguen johdolla. Hän oli mukana 2018 Tampereen Oopperan produktiossa, Olli Kortekankaan Veljeni vartija -teoksessa Onni Kontion roolissa.

Baltian maista musiikkia

Harjun kamarikuroron syksyä värittää baltialainen musiikki. Syksyllä kuoro  konsertoi Tampereen tuomiokirkossa sunnuntaina lokakuun 28. päivänä kello 18 ja vierailee pari viikkoa aikaisemmin konsertoimassa Virossa, joissa esitetään suomalaista musiikkia ja Annum per annum -konsertin teoksia .

Konsertissa kuullaan kuoroteokset:

Arvo Pärt: Bogoróditse Djévo, Slawische psalm 131, Magnificat, Salve Regina ja Nunc dimittis

Cyrillus Kreek: Õnnis on inimene ja Taaveti laulud 104, 141, 121, 22 ja 84

Peteris Vasks: Laudate Dominum

Vytautas Miškinis:  O salutaris hostia, O Emmanuel, O Sapientiea, O Adonai, O Radix Jesse, O Clavis David, O Oriens, O Rex Gentium.

Konsertin urkuteoksina soivat

Peeter Süda: Scherzino ja Gigue

Arvo Pärt: Annum per annum

Urkurina on Jan Lehtola.

Konsertin johtaa Heikki Liimola.

 

 

Hehkuva Maria Vesper

Italialainen varhaisbarokin mestari Claudio Monteverdi (1567–1643) eli aikana, joka oli tärkeä vedenjakaja musiikissa: Renessanssi oli päätymässä ja barokin estetiikka valtasi musiikin.
Monteverdin kirkkomusiikin kirkkain timantti Vespro della Beata Vergine, Maria-vesper on vuodelta 1610. Yhtenä syynä teoksen syntyyn oli säveltäjän oma elämäntilanne. Vuonna 1608 Monteverdi koki henkilökohtaisen kriisin. Vaimon kuolema oli jättänyt säveltäjän yksin huolehtimaan kolmesta lapsesta ja saattanut Monteverdin taloudellisiin vaikeuksiin.
Monteverdin työ jousisoittajana ja myöhemmin maestro di cappellana Mantovassa, Gonzaga-suvun hovissa, ei ollut koskaan tuottanut hyvin. Siksi hän alkoi suunnitella irtisanoutumista. Tässä tilanteessa Monteverdi sävelsi kokoelman, joka sisälsi messun, sekä musiikkia Neitsyt Marialle omistettuun vesperiin. Maria-vesper oli syntynyt.
Monteverdi otti teoksen mukaansa Roomaan 1610, sillä hän halusi esitellä teoksen henkilökohtaisesti sen omistuksen kohteelle paavi Paavali V:lle. Tausta-ajatuksena Monteverdillä oli saada pojalleen Francescolle vapaaoppilaspaikka Rooman seminaarissa.
Säveltäjän yritykset todistaa itsensä kelvolliseksi kirkon palvelijaksi onnistuivat, sillä elokuussa 1613 Claudio Monteverdi nimitettiin Venetsian Pyhän Markuksen kirkon maestro di cappellaksi.
Monteverdin Maria-vesper noudattaa perinteistä vesperin eli iltajumalanpalveluksen rakennetta. Siihen kuuluvat psalmit, hymni ja Magnificat-kantikum. Psalmeihin liittyvät kahteen osaan jaetun kuoron osuudet sekä sonaatti ja Maria-hymni Ave maris stella. Esityskokoonpano vaihtelee numeroidun basson (basso continuo) säestämistä sooloista kahdeksanäänisiin kuoroihin.
Maria-vesperin ulottuvaisuudet ovat lähes kolossaaliset. Musiikki hehkuu menneen renessanssin kirkkaita värejä ja absoluuttista kauneutta. Toisaalta se ihastuttaa kuulijansa alkaneen barokin monipolvisuudella, koristeellisuudella ja laulettavien tekstien dramaattisella maalailulla.
Risto Nordell