Johannes-passio 25.3.2018

Johann Sebastian Bachin rakastettu ja dramaattinen Johannes-passio on ilmaisuvoimaltaan monipuolinen ja teknisesti valovoimainen teos, joka johdattaa kuulijat pääsiäisen tunnelmaan. Johannes-passio on lyhyempi ja impulsiivisempi sisarteokseensa Matteus-passioon verrattuna – teosta voidaan pitää Bachin ensimmäisenä suurimuotoisena sävellysteoksena, joka esitetiin ensimmäisen kerran Leipzigin Pyhän Nikolain kirkossa pitkänäperjantaina 1724.
Ajaton mestariteos kertoo pääsiäisen tapahtumat Jeesuksen vangitsemisesta hautaamiseen asti taidokkaiden aarioiden, hartaiden koraalien ja mahtipontisten kuorokohtausten kautta. Teoksen sävelmaailma on tumma ja intensiivinen sekä affektien vaihtelevat teemat tuovat Jeesuksen kärsimystarinan väkevästi esille. Johannes-passio on suurta draamaa, joka ei jätä yleisöään tai esittäjiään kylmäksi.
Bachin tiedetään muokanneen ja uudistaneen teosta useaan otteeseen elämänsä aikana. Muun muassa mahtipontiset alku- ja loppukuorot säveltäjä liitti teokseen vasta ensiesityksen jälkeen. Bach jakoi teoksensa kahtia – teoksen keskellä on paikka saarnalle ja on mahdollista, että myös sävellysajan seurakunta on laulanut koraaliosuuksien mukana. Koraalit näyttäytyvät aarioiden tavoin yksittäisinä kohtauksina, joiden tarkoitus on keskeyttää juoni sekä antaa kuulijalle aikaa pohtia passiotapahtumien merkitystä.

Salvat 1701:n solistit ja näyttelijät

Altto Leena Hautakangas aloitti kuorouransa neljävuotiaana seurakunnan lapsikuorossa. Kuorolaulun rinnalle tulivat vuonna 1984 piano-opinnot Pohjois-Helsingin musiikkikoulussa ja myöhemmin myös huiluopinnot. Kuoroura jatkui Sibelius-lukion tyttökuoron kautta naiskuoro Philomelaan. Harjun kamarikuorossa Hautakangas on laulanut vuodesta 2000 lähtien, lisäksi hän laulaa myös Tampereen Filharmonisessa kuorossa.

Sopraano Maria Heikkilä (s.1969) liittyi Harjun Nuorten Kuoroon v.1987 ja on ollut Harjun Kamarikuorossa sen perustamisesta lähtien. Heikkilä on opiskellut yksinlaulua ja suorittanut kuoronjohdon C-tutkinnon. Hän on laulanut Klemetti-opiston Kamarikuorossa ja Tampereen Filharmonisessa kuorossa, toiminut varajohtajana tamperelaisessa Moreeni-kuorossa. Koulutukseltaan Heikkilä on filosofian maisteri ja toimii ruotsin ja englannin kielen lehtorina.

Sopraano Kaisa Kelloniemi valmistui laulunopettajaksi TAMKista v 2001. Hän on toiminut laulukoulunsa lisäksi tuntiopettajana Suomen teatteriopistossa ja Ylä-Satakunnan musiikkiopistossa. Kaisa on laulanut Harjun Kamarikuorossa, Tampereen Filharmonisessa kuorossa, Tampereen Oopperan kuorossa sekä ja esiintyy Passion Ensemble- ja Lumous -lauluyhtyeiden sopraanona. Kaisa on koulutukseltaan myös FM aineinaan mm. slaavilainen ja englantilainen filologia sekä kasvatustiede.
Sopraano Henna Leisiö (1976) on laulanut 16 vuotta Campanella-kuorossa ja yhä Tampereen oopperan kuorossa. Klassisen yksinlaulun puolella on tekeillä B-tutkinto, opettajana Tarja Rantala. Leisiö työskenelee tamperelaisessa Kulttuuriosuuskunta Uulussa, esittää ja opettaa työkseen eri maailmankolkien perinnemusiikkia useilla laulutekniikoilla.

Sopraano Leena Ristolainen (o.s. Niinimäki) on opiskellut musiikkitiedettä Jyväskylän yliopistossa ja laulua Tampereen konservatoriossa Reijo Toivokosken oppilaana. Klassisen lauluharrastuksen rinnalla on aina kulkenut myös kevyempi musiikki. Leena voitti laulelman SM-kilpailut v. 1987 ensimmäisillä Tapsan Tahdeilla, ja 90-luvun lopulla hän julkaisi Kari Kuuvan teoksia sisältävän albumin Valosi minulle tuo. Hän on myös esiintynyt Pori Jazz -festivaaleilla kitaristi Reijo Heiskasen kanssa.

Basso Juha Ritalahti, laulaa Tampereen oopperan kuorossa ja on laulanut myös Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Hän laulaa ja iloitsee elämänohjeensa mukaisesti: ”Jos me ihmiset tietäisimme kuinka hauskaa elämä on, niin me nauraisimme koko ajan.”

Sopraano Sanna Sajakorpi aloitti laulu-uransa vuonna 1988 Harjun Nuorten Kuorossa ja laulaa edelleen tästä kehittyneessä Harjun Kamarikuorossa, jossa hän on esiintynyt myös pienissä solistitehtävissä. Lisäksi hän on laulanut Tampereen Filharmonisen kuoron riveissä. Laulua hän on opiskellut Tampereen Konservatoriossa vuosina 2004-2012. Sanna Sajakorpi on perustajajäsen vuonna 1996 perustetussa Passion Ensemble -lauluyhtyeessä.

Basso Janne Salmenkangas (s.1984) on valmistunut Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta (2010) pääaineenaan musiikkikasvatus. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla kirkkomusiikilla (valm. 2012), jossa hän erikoistui sävellykseen ja kuoronjohtoon. Kuoronjohdon B-tutkinnon hän suoritti Heikki Liimolan johdolla. Tällä hetkellä hän opiskelee sävellystä Tampereen ammattikorkeakoulussa toista vuotta Paavo Korpijaakon johdolla, sitä ennen Jouni Kaipaisen oppilaana ja työskentelee Tampereen Harjun seurakunnan kanttorina.

Tenori Marko Tuupainen toimii freelance muusikkona ja näyttelijänä niin klassisen kuin kevyemmänkin musiikin tulkitsijana, myös viulun ja pianon äärellä. Hänet kiinnitettiin syksyllä 2017 Suomen Kansallisoopperan ja Savonlinnan oopperajuhlien tuotantoihin.

Sopraano Minna Viinikainen on Nokian seurakunnan kanttori. Hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2005. Lauluopintoja hän jatkoi Göteborgissa ja Savonia-ammattikorkeakoulust hän valmistui laulunopettajaksi 2008. Hän on suorittanut laulun A-tutkinnon ja opiskelee nyt barokkilaulua Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Hän on laulanut barokkiyhtye Aureossa sekä ekumeenisessa Psalloumen-kanttorikvartetissa ja Suomen kanttorikuorossa (CCF). Minna on laulanut mm. Harjun Kamarikuorossa, Tampereen Oopperan kuorossa sekä Tampere Cappellassa.

Näyttelijät

Taru Huokkola on tamperelainen näyttelijä, joka näyttelee mm. Juha Hurmeen ohjaamassa 6-vuotisessa kuuden näytelmän Maiju Lassila -sarjassa, jonka viimeinen näytelmä ”Pirttipohjalaisia” saa ensi-iltansa vuonna 2018. Silloin nähdään sarja myös kokonaisuudessaan luultavasti myös Tampereella. Huokkola tanssii myös nykytanssiteoksessa, jonka työnimi on ”Kiitos” sekä kirjoittaa lasten lorukirjaa.

Harri Huttunen on tamperelainen freelance-näyttelijä jolla on vankka kokemus niin teatterin lavoilta kuin televisiosta. Hänet on voinut nähdä mm. TV2:n Galaxi-ohjelman parrakkaana Turska-vauvana sekä yhden Suomen vanhimman improvisaatioteatterin, Snorkkelin, taiteellisena johtajana ja näyttelijänä.

Aku-Paulus Sajakorpi (s. 1976) on tamperelainen freelance laulaja-näyttelijä. Näyttelijänä hän on vieraillut mm. Tampereen Työväen Teatterissa, Operettiteatteri BRAVO!:ssa, Tampere-talossa (2011-2016) sekä Tampereen Komediateatterissa, jossa hän on työskennellyt vakituisena vierailijana vuodesta 2005. Hän on laulanut myös useissa tamperelaisissa sekakuoroissa ja Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa , jossa hän lauloi lähes yhtäjaksoisesti vuosina 1992-2007. Hän on jäsenenä vuonna 1996 perustetussa viisihenkisessä vokaaliyhtye Passion Ensemblessä. Sajakorpea on myös kuultu useiden pirkanmaalaisten kuorojen ja orkestereiden tenorisolistina.

Ohjaaja

Katri Häti on tamperelainen teatterialan moniosaaja, joka ohjaa, dramatisoi ja käsikirjoittaa näytelmiä eri työryhmille. Häti valmistui Tampereen yliopistosta teatterin ja draaman tutkimuksen laitokselta filosofian maisteriksi vuonna 2012.
Häti on mm. käsikirjoittanut, ohjannut ja suunnitellut Koiramäki eläinpuistoon Särkänniemeen viiden vuoden ajan sisältöä eri sesonkeihin. Häti toimii myös Tampereen Oopperassa ohjaajan assistenttina kuudetta vuotta, mm. tulevassa Veljeni Vartija produktiossa. Hän toimii tamperelaisen Tukkateatteriyhdistyksen puheenjohtajana. Salvat 1701 -virsidraaman Häti ohjaa nyt toista kertaa Harjun Kamarikuorolle. Edellinen esitys oli vuonna 2011 myös Tuomiokirkossa Tampereella.

Säveltäjä

Jaakko Mäntyjärvi (1963) on pääammatiltaan suomen ja englannin kääntäjä. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä ja englannin kieltä sekä Sibelius-Akatemiassa musiikin teoriaa. Mäntyjärvi on tehnyt itsensä tunnetuksi erityisesti kuorosäveltäjänä, ja hänen teoksiaan on julkaistu satakunta. Hän on myös opettanut Sibelius-Akatemiassa kuoromusiikin historiaa.

 

Salvatin lohduttava valo

Ruttoa karttava kansa vaeltaa Tampereen tuomiokirkossa. Sotaväen mukanaan tuoma vitsaus on tappanut jo satoja. Alttarilta kuuluu raastava valitusvirsi. Holvit kaikuvat hivelevän kauniita sointuja.
Jaakko Mäntyjärven säveltämä ja tositapahtumiin pohjaava virsidraama Salvat kertoo epidemian aiheuttamasta pelosta, uskon parantavasta voimasta ja yhdessä selviämisestä. Salpa-sanan monikko kertoo hyvin maailmasta, jossa ollaan. Kuvaava on latinankin salvat, hän pelastaa.
Tarina on tumma, mutta äänimaisema ei ole synkkä. ”Aika tyypillinen yhtälö sinänsä. Musiikilla ja runoudella on aina hoidettu ja käyty läpi tragedioita, myös iloisia tapahtumia. Laululla, laulamisella, virsillä. Kun on ahdistus, eivät siinä oikeastaan puheet auta. Tasot ovat jossain muualla”, sanoo kuorokapellimestari Heikki Liimola.
Salvat 1701 koostuu virsistä, dialogista, valaistuksesta ja liikkeestä. ”Toivon, että esitys synnyttää elämyksen ja joissain tapauksissa jopa antaa vastauksia”, sanoo Katri Häti.
”Kärsimyksen ja katastrofin elementit ovat eläneet yhteiskunnassa aina. Suurelle osalle kirkko toimii pelastavana paikkana tuskan hetkellä. Selittämättömän hädän hetkellä löydämme yhteisöllisyydestä ja uskosta voimaa”, hän muistuttaa.
Mäntyjärvi on ujuttanut yhteen kansanmusiikkia, voimallisen veisuun ja modernin kuorolaulun. ”On tosi hienoa, että suomalaista virttä käytetään osana draamallista kokonaisuutta. Virsi toimii pitkässäkin teoksessa”, Liimola sanoo.
Harjun Kamarikuoro on esittänyt useita orkesterisäestyksellisiä kuoroteoksia ja oopperaakin, kuten Richard Wagnerin Parsifalia ja Christoph Willibald Gluckin Orfeus ja Euridicea.
”On loistavaa, että pääsemme irti nuoteista ja
on koreografiaa”, tiivistää basso Tero Juuti.

Teksti on Elisa af Hällströmin jutusta, joka on julkaistu
Tampereen Kirkkosanomissa 28.9.2011

Harjun kuoro lauloi pyhyyden ytimeen Tampereen tuomiokirkossa

Kuorokapellimestari Heikki Liimola oli valmistanut Maria-vesperin upeaan kuntoon Harjun Kamarikuoron isännöimään toisen pääsiäispäivän konserttiin Tampereen tuomiokirkkoon.

Puolitoistatuntinen teos eteni vakuuttavasti läpi uljaiden kuoro-osuuksien, herkkien soololaulujen, hartaiden psalmien ja taiturillisten motettien.

Kappaleen tehoa ja jännittävyyttä lisää Monteverdin käsityötaidon lisäksi teoksen sijainti renessanssin ja barokin rajamailla.

Harjun Kamarikuorolle Maria-vesper sopi loistavasti, sillä kuoro on harvoin laulanut yhtä ammattimaisella otteella. Esimerkiksi barokkimaisessa Nisi Dominus -osassa kuoro lauloi yksinkertaisen tehokkaasti ja ilmaisuvoimaisesti.

Kuoron tekemisellä oli selkeä suunta ja sen edellyttämä taiteellinen varmuus.

Kuoro muuntui taidolla myös pienemmiksi joukkueiksi, kuten kahdeksanäänisessä psalmissa Laudate pueri Dominum.

Lue Harri Hautalan koko arvio Aamulehdestä:

https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/konsertti-harjun-kuoro-lauloi-pyhyyden-ytimeen-tampereen-tuomiokirkossa-24419859

 

Hehkuva Maria Vesper

Italialainen varhaisbarokin mestari Claudio Monteverdi (1567–1643) eli aikana, joka oli tärkeä vedenjakaja musiikissa: Renessanssi oli päätymässä ja barokin estetiikka valtasi musiikin.
Monteverdin kirkkomusiikin kirkkain timantti Vespro della Beata Vergine, Maria-vesper on vuodelta 1610. Yhtenä syynä teoksen syntyyn oli säveltäjän oma elämäntilanne. Vuonna 1608 Monteverdi koki henkilökohtaisen kriisin. Vaimon kuolema oli jättänyt säveltäjän yksin huolehtimaan kolmesta lapsesta ja saattanut Monteverdin taloudellisiin vaikeuksiin.
Monteverdin työ jousisoittajana ja myöhemmin maestro di cappellana Mantovassa, Gonzaga-suvun hovissa, ei ollut koskaan tuottanut hyvin. Siksi hän alkoi suunnitella irtisanoutumista. Tässä tilanteessa Monteverdi sävelsi kokoelman, joka sisälsi messun, sekä musiikkia Neitsyt Marialle omistettuun vesperiin. Maria-vesper oli syntynyt.
Monteverdi otti teoksen mukaansa Roomaan 1610, sillä hän halusi esitellä teoksen henkilökohtaisesti sen omistuksen kohteelle paavi Paavali V:lle. Tausta-ajatuksena Monteverdillä oli saada pojalleen Francescolle vapaaoppilaspaikka Rooman seminaarissa.
Säveltäjän yritykset todistaa itsensä kelvolliseksi kirkon palvelijaksi onnistuivat, sillä elokuussa 1613 Claudio Monteverdi nimitettiin Venetsian Pyhän Markuksen kirkon maestro di cappellaksi.
Monteverdin Maria-vesper noudattaa perinteistä vesperin eli iltajumalanpalveluksen rakennetta. Siihen kuuluvat psalmit, hymni ja Magnificat-kantikum. Psalmeihin liittyvät kahteen osaan jaetun kuoron osuudet sekä sonaatti ja Maria-hymni Ave maris stella. Esityskokoonpano vaihtelee numeroidun basson (basso continuo) säestämistä sooloista kahdeksanäänisiin kuoroihin.
Maria-vesperin ulottuvaisuudet ovat lähes kolossaaliset. Musiikki hehkuu menneen renessanssin kirkkaita värejä ja absoluuttista kauneutta. Toisaalta se ihastuttaa kuulijansa alkaneen barokin monipolvisuudella, koristeellisuudella ja laulettavien tekstien dramaattisella maalailulla.
Risto Nordell

Maria Vesperin solistit

Sopraano Kaisa Kelloniemi on valmistunut laulunopettajaksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta (nyk. TAMK) v. 2001. Opintojaan hän on täydentänyt mm. Anita Välkin, Anssi Hirvosen, Merja Wirkkalan sekä Evelyn Tubbin kursseilla. Hän on toiminut yksityisen laulukoulunsa lisäksi tuntiopettajana Suomen teatteriopistossa ja Ylä-Satakunnan musiikkiopistossa.
Kaisa on laulanut tamperelaisissa kuoroissa (Harjun Kamarikuoro, Tampereen filharmoninen kuoro, Tampereen Oopperan kuoro) sekä kuorolaisena että solistitehtävissä ja esiintyy Passion Ensemble- ja Lumous -lauluyhtyeiden sopraanona. Kaisa on koulutukseltaan myös FM (Tampereen yliopisto 1996) aineinaan mm. slaavilainen ja englantilainen filologia sekä kasvatustiede.

Sopraano Anu Mattila on Sastamalan seurakunnan kanttori, jonka sydän sykkii erityisesti vanhalle musiikille. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-akatemian kirkkomusiikkiosastolta vuonna 2005 ja opiskellut laulua mm. Sirkka Haaviston, Heini Vettenrannan, Seija Nylundin ja Ulla Raiskion johdolla. Hän on osallistunut useana kesänä Sastamala Gregorianan vanhan musiikin mestarikurssille. Mattila on esiintynyt useiden kuorojen ja orkesterien solistina pääasiassa barokin ajan teoksissa. Tällä hetkellä Mattila opiskelee laulupedagogiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Taavi Niinimaa (s. 1977) on tamperelainen tenori. Hän on opiskellut oopperalaulua Viron musiikkiakatemiassa ja professori Seppo Ruohosen johdolla. Vuonna 2006 Niinimaa voitti H. Krumm-laulukilpailussa lied-palkinnon. Niinimaa on laulanut sekä Viron että Suomen kansallisoopperoissa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Hän on toiminut oratorio- ja oopperasolistina ja esiintynyt vanhan musiikin lauluyhtye Studio Vocalen jäsenenä. Tällä hetkellä Niinimaa työskentelee Radio Classicin toimitusjohtajana.

Tenori Juho Punkeri (s. 1987) on niittänyt mainetta vanhan musiikin ja liedin tulkkina. Hän esiintyy aktiivisesti. Punkeri on tehnyt useita oopperarooleja Suomessa ja Saksassa, mm. nimiroolit Monteverdin oopperoissa L’Orfeo ja Il ritorno d’Ulisse in patria. Muita roolitöitä mm. oopperoissa: Mozart: Taikahuilu, Ravel: L’enfant et les sortilèges, Monteverdi: L’Orfeo. Syksyllä 2015 Punkeri voitti ensimmäisen Helsinki Lied -kilpailun ja 2013 hänet palkittiin erikoispalkinnolla Lappeenrannan laulukilpailussa. Hän valmistui jouluna 2016 Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksest Erkki Rajamäen johdolla, ja on täydentänyt opintojaan mm. Emma Kirkbyn, Andreas Schmidtin, Martin Katzin, Anssi Hirvosen, Tuuli Lindebergin ja Hartmut Höllin johdolla.

Baritoni Jussi Lehtipuu aloitti lauluopinnot Sibelius-Akatemiassa ja jatkoi niitä Amsterdamin Dutch National Opera Academyssa, jossa hän lauloi rooleja Monteverdin, Mozartin ja Poulencin oopperoista. Jo valmistuttuaan vuonna 2009 hän lauloi alankomaisen Opera Zuidin Purcellin Dido & Aeneas -oopperan Aeneaana ja myöhemmin Opera Studio Nederlandin Monteverdin Orfeo -oopperassa Apolloa. Keväällä 2014 hän lauloi Amsterdamin oopperan solistina Claude Vivierin teoksessa Kopernikus. Viime kaudella Lehtipuu lauloi myös Vaasan oopperan La Bohème -produktiossa Schaunardin roolin. Lehtipuu on myös kysytty kirkkomusiikkisolisti. Alankomaiden lisäksi hän on esiintynyt mm. Ranskassa, Belgiassa, Puolassa ja Maltalla. Suomessa vanhan musiikin tulkkina Lehtipuuta on useasti kuultu Sastamala Gregoriana -festivaalilla sekä Suomalaisen Barokkiorkesterin ja Helsingin barokkiorkesterin solistina.