Italialainen varhaisbarokin mestari Claudio Monteverdi (1567–1643) eli aikana, joka oli tärkeä vedenjakaja musiikissa: Renessanssi oli päätymässä ja barokin estetiikka valtasi musiikin.
Monteverdin kirkkomusiikin kirkkain timantti Vespro della Beata Vergine, Maria-vesper on vuodelta 1610. Yhtenä syynä teoksen syntyyn oli säveltäjän oma elämäntilanne. Vuonna 1608 Monteverdi koki henkilökohtaisen kriisin. Vaimon kuolema oli jättänyt säveltäjän yksin huolehtimaan kolmesta lapsesta ja saattanut Monteverdin taloudellisiin vaikeuksiin.
Monteverdin työ jousisoittajana ja myöhemmin maestro di cappellana Mantovassa, Gonzaga-suvun hovissa, ei ollut koskaan tuottanut hyvin. Siksi hän alkoi suunnitella irtisanoutumista. Tässä tilanteessa Monteverdi sävelsi kokoelman, joka sisälsi messun, sekä musiikkia Neitsyt Marialle omistettuun vesperiin. Maria-vesper oli syntynyt.
Monteverdi otti teoksen mukaansa Roomaan 1610, sillä hän halusi esitellä teoksen henkilökohtaisesti sen omistuksen kohteelle paavi Paavali V:lle. Tausta-ajatuksena Monteverdillä oli saada pojalleen Francescolle vapaaoppilaspaikka Rooman seminaarissa.
Säveltäjän yritykset todistaa itsensä kelvolliseksi kirkon palvelijaksi onnistuivat, sillä elokuussa 1613 Claudio Monteverdi nimitettiin Venetsian Pyhän Markuksen kirkon maestro di cappellaksi.
Monteverdin Maria-vesper noudattaa perinteistä vesperin eli iltajumalanpalveluksen rakennetta. Siihen kuuluvat psalmit, hymni ja Magnificat-kantikum. Psalmeihin liittyvät kahteen osaan jaetun kuoron osuudet sekä sonaatti ja Maria-hymni Ave maris stella. Esityskokoonpano vaihtelee numeroidun basson (basso continuo) säestämistä sooloista kahdeksanäänisiin kuoroihin.
Maria-vesperin ulottuvaisuudet ovat lähes kolossaaliset. Musiikki hehkuu menneen renessanssin kirkkaita värejä ja absoluuttista kauneutta. Toisaalta se ihastuttaa kuulijansa alkaneen barokin monipolvisuudella, koristeellisuudella ja laulettavien tekstien dramaattisella maalailulla.
Risto Nordell
Maria Vesperin solistit
Sopraano Kaisa Kelloniemi on valmistunut laulunopettajaksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta (nyk. TAMK) v. 2001. Opintojaan hän on täydentänyt mm. Anita Välkin, Anssi Hirvosen, Merja Wirkkalan sekä Evelyn Tubbin kursseilla. Hän on toiminut yksityisen laulukoulunsa lisäksi tuntiopettajana Suomen teatteriopistossa ja Ylä-Satakunnan musiikkiopistossa.
Kaisa on laulanut tamperelaisissa kuoroissa (Harjun Kamarikuoro, Tampereen filharmoninen kuoro, Tampereen Oopperan kuoro) sekä kuorolaisena että solistitehtävissä ja esiintyy Passion Ensemble- ja Lumous -lauluyhtyeiden sopraanona. Kaisa on koulutukseltaan myös FM (Tampereen yliopisto 1996) aineinaan mm. slaavilainen ja englantilainen filologia sekä kasvatustiede.
Sopraano Anu Mattila on Sastamalan seurakunnan kanttori, jonka sydän sykkii erityisesti vanhalle musiikille. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-akatemian kirkkomusiikkiosastolta vuonna 2005 ja opiskellut laulua mm. Sirkka Haaviston, Heini Vettenrannan, Seija Nylundin ja Ulla Raiskion johdolla. Hän on osallistunut useana kesänä Sastamala Gregorianan vanhan musiikin mestarikurssille. Mattila on esiintynyt useiden kuorojen ja orkesterien solistina pääasiassa barokin ajan teoksissa. Tällä hetkellä Mattila opiskelee laulupedagogiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Taavi Niinimaa (s. 1977) on tamperelainen tenori. Hän on opiskellut oopperalaulua Viron musiikkiakatemiassa ja professori Seppo Ruohosen johdolla. Vuonna 2006 Niinimaa voitti H. Krumm-laulukilpailussa lied-palkinnon. Niinimaa on laulanut sekä Viron että Suomen kansallisoopperoissa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Hän on toiminut oratorio- ja oopperasolistina ja esiintynyt vanhan musiikin lauluyhtye Studio Vocalen jäsenenä. Tällä hetkellä Niinimaa työskentelee Radio Classicin toimitusjohtajana.
Tenori Juho Punkeri (s. 1987) on niittänyt mainetta vanhan musiikin ja liedin tulkkina. Hän esiintyy aktiivisesti. Punkeri on tehnyt useita oopperarooleja Suomessa ja Saksassa, mm. nimiroolit Monteverdin oopperoissa L’Orfeo ja Il ritorno d’Ulisse in patria. Muita roolitöitä mm. oopperoissa: Mozart: Taikahuilu, Ravel: L’enfant et les sortilèges, Monteverdi: L’Orfeo. Syksyllä 2015 Punkeri voitti ensimmäisen Helsinki Lied -kilpailun ja 2013 hänet palkittiin erikoispalkinnolla Lappeenrannan laulukilpailussa. Hän valmistui jouluna 2016 Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksest Erkki Rajamäen johdolla, ja on täydentänyt opintojaan mm. Emma Kirkbyn, Andreas Schmidtin, Martin Katzin, Anssi Hirvosen, Tuuli Lindebergin ja Hartmut Höllin johdolla.
Baritoni Jussi Lehtipuu aloitti lauluopinnot Sibelius-Akatemiassa ja jatkoi niitä Amsterdamin Dutch National Opera Academyssa, jossa hän lauloi rooleja Monteverdin, Mozartin ja Poulencin oopperoista. Jo valmistuttuaan vuonna 2009 hän lauloi alankomaisen Opera Zuidin Purcellin Dido & Aeneas -oopperan Aeneaana ja myöhemmin Opera Studio Nederlandin Monteverdin Orfeo -oopperassa Apolloa. Keväällä 2014 hän lauloi Amsterdamin oopperan solistina Claude Vivierin teoksessa Kopernikus. Viime kaudella Lehtipuu lauloi myös Vaasan oopperan La Bohème -produktiossa Schaunardin roolin. Lehtipuu on myös kysytty kirkkomusiikkisolisti. Alankomaiden lisäksi hän on esiintynyt mm. Ranskassa, Belgiassa, Puolassa ja Maltalla. Suomessa vanhan musiikin tulkkina Lehtipuuta on useasti kuultu Sastamala Gregoriana -festivaalilla sekä Suomalaisen Barokkiorkesterin ja Helsingin barokkiorkesterin solistina.